Vieraskestitys runsasta

Vieraiden kestitys oli jo ikivanhoista ajoista ollut vaatimattomissakin oloissa runsasta. Pappiloita on verrattu vanhoina aikoina majataloon, jonne poikkesi vieraita tuon tuostakin. Kestityksestä tuli lähes jokapäiväistä, ja arkistakin elämää sävytti juhlan tuntu.
Historia

Vieraskestitys runsasta

Pappiloiden palkkalistoilla oli lukuisia palkollisia silloin, kun niissä vielä harjoitettiin maanviljelystä ja karjanhoitoa. Kirkkoherra oli vastuussa piikojen ja renkien elannosta aina vaatteita, tupakkaa ja viinaa myöten. Kenkäveronniemessä oli aika ajoin emännöitsijäkin. Pappilassa asusti myös ympäri vuoden kirkkoherran perheen lisäksi jos jonkinlaista väkeä. Kirkkoherran edeltäjän lesken etuihin kuului, että hän sai lapsineen asua pappilassa miehen kuoleman jälkeisen vuoden. Kansliassa oli usein auttamassa joku ylioppilas.

Vieraiden kestitys oli jo ikivanhoista ajoista ollut vaatimattomissakin oloissa runsasta. Pappiloita on verrattu vanhoina aikoina majataloon, jonne poikkesi vieraita tuon tuostakin. Kestityksestä tuli lähes jokapäiväistä, ja arkistakin elämää sävytti juhlan tuntu.

Hää- ja hautajaistarjoilu järjestettiin erikoisen runsaaksi. Niihin teurastettiin lehmä tai ainakin lammas, josta pappilaan kutsuttu pitoemäntä valmisti vierasherkkuja. Ruoat maustettiin eli ryyditettiin voimakkaasti. Juomia kuten olutta ja viinaakin tarjottiin, ja sitä tilattiin joko Viipurista tai maan rajojen ulkopuolelta. Tällainen vieraanvaraisuus pani talon varat usein kovalle koetukselle.

1800-luvulle tultaessa Kenkäveronniemen pappilassa erotettiin kaksi vuotuista vaihetta: talvi ja kesä. Viimeksimainittu oli juuri vieraiden ja yliopistosta kotiutuvien kirkkoherran lasten vuoksi vilkkainta aikaa. Nuoret toivat mukanaan opiskelutovereitaan, ja sukulaiset viipyivät talossa viikkoja, jopa kuukaudenkin.

Ruustinnoilla oli suuri merkitys pappilan elämälle ja siitä vieraille välittyvälle hengelle. He olivat useimmat itsekin papintyttäriä, jotka olivat saaneet kotonaan käytännöllisen kasvatuksen. Heiltä eivät ehkä sujuneet vieraat kielet ja muut hienoudet yhtä hyvin kuin herraskartanoiden rouvilta ja tyttäriltä, mutta sitäkin taitavampia he olivat käytännön asioissa.

Ruustinna ja kotona asuvat naimattomat tyttäret hoitivat taloutta yhdessä papin naimattomien sisarten kanssa. Nämä vanhat neidit ompelivat tyttärien kanssa taidokkaita korko-ompeleita kanava- tai silkkikankaalle.