Romantiikkakin kukoisti
Cederbergien jälkeen kirkkoherraksi tuli August Fridolf Peltonen (1917-1931). Mikkelissä hänet nimitettiin lääninrovastiksi vuonna 1925. Tähänastisista kirkkoherroista hän oli vasta toinen, joka siirtyi muihin tehtäviin maaseurakunnan kirkkoherran tehtävistä. Kolme Peltosen edeltäjää oli hoitanut virkansa kuolemaansa saakka. Peltosen Mikkelin kausi päättyi hänen otettuaan vastaan Helsingin yliopiston raamatun alkukielen apulaisprofessorin viran.
Peltosen poika, eläkkeellä oleva hallintoneuvos Tauno Palho muistelee pappilan olleen tuohon aikaankin seutukunnan keskeinen paikka, vaikka hänen isänsä ei ollutkaan erityisen kansanomainen pappi. Ruokapöydässä oli jatkuvasti kuuden perheenjäsenen lisäksi vähintään neljä vierasta.
Muuan Peltosen aikaan salissa rippikoulua seurannut muistelee koolla olleen paljon pikkupoikia. Kirkkoherra Peltonen oli seisonut salin toisella päätyseinustalla ja pitänyt pojille rippikoulua. Yht´äkkiä Peltonen oli keskeyttänyt puheensa, lähtenyt kiertämään pöytää ja taputtaen jokaista poikaa päähän ja sanonut; "Toivottavasti sinusta tulee hyvä kansalainen." Kertojan mukaan näistä pojista tuli myöhemmin kaikista hyviä kansalaisia, joten kirkkoherran opit eivät menneet ainakaan siltä osin hukkaan.
Tauno Palhon koulutoveri, professori Lennart Pinomaa on kertonut Mikkelin Lyseon 100-vuotisjulkaisussa vuonna 1972 pappilaan liittyvästä romanttisesta tapahtumasta, jonka osapuolina olivat kirkkoherra Hornborgin Agda-tytär sekä lyseon lehtori Anders Vilhelm Nordström. Lyseon pojat kutsuivat häntä "Nuuskaksi". Nordström, joka kuului äitinsä puolelta Hornborgien sukuun, vieraili usein pappilassa ja rakastui Agda-neitiin.
Ensimmäisenä kesänä, jolloin hän tuli Mikkeliin, hän rakkautensa vahvistukseksi ikuisti 19-vuotiaan Agdan nimen timanttisormuksellaan pappilan järvenpuoleiseen, kuistille johtavaan ikkunaan. Päiväyksenä oli 10.7.1872. Päivän tapahtumista ei ole jäänyt sen tarkempaa tietoa, mutta tuolloin nuori maisteri kosi talon tytärtä ja sai rukkaset. Kerrotaan myös, että lyseon matematiikan opettajana ja ensimmäisenä rehtorina 45 vuotta toiminut Nordström olisi tästä vaistoinkäymisestään rakkaudessa sairastunut niin, että oli jonkin aikaa estynyt hoitamasta virkaansa.
Rovasti Peltonen, joka oli maalta kotoisin, harjoitti maataloutta ja karjanhoitoa myös Kenkäveronniemessä. Navetassa oli kymmenen lehmää ja neljä hevosta. Vesi pappilaan ajettiin hevosella järvestä, kun sitä ei kaivosta kaikkeen tarpeeseen riittänyt. Pappilan lämmittäminen oli luku sinänsä. Talvisin ajettiin pappilan metsistä kolme kuukautta halkoja, joita kaikkiaan tarvittiin 80 syltä eli 320 kuutiota
Ison pappilan puutarha oli tuohon aikaan hyvässä kunnossa. Ruustinna Peltonen harrasti keittiökasvien hoitoa. Peltosten aikaan puutarha sai myös ensimmäiset omenapuunsa, jotka tuottivat hyvin hedelmää. Siihen saakka oli uskottu, etteivät omenapuut menestyisi tällä korkeudella.
Kirkkoherra oli hyvin moderni ja edistyksellinen mies. Niinpä hänen aikanaan pappilaan hankittiin auto vuonna 1925. Se oli T-mallinen Ford, jolla Tauno Palhokin ajettuaan ajokortin 18-vuotiaana kuljetteli koulutovereitaan.