Pappilan joulutunnelmat

Joulutunnelmat ja vuoden suurimman juhlan vietto vaihtelivat hieman pappilan kulloisenkin asukkaan mukaan, mutta yleisvaikutelmana on ollut juhlallisuus. Oman perheenlisäksi pappilaan kokoontui sukulaisia ja muitakin vieraita.

Rovasti Cederbergin aikana joulua vietettiin juhlallisesti. Naisväki pukeutui pyhäpukuihin, pojilla ja vävyillä oli yllään frakki, joka oli sen ajan opiskelijoiden tyypillinen juhla-asu. Palvelusväki oli mukana jouluaaton illanvietossa suuressa salissa, mutta ei jouluaterialla, jonka se nautti väentuvan puolella.

Musisointi kuului Cederbergien harrastuksiin. Ruustinna Minna Cederberg soitti pianoa ja lauloi, yksi pojista soitti viulua ja tyttäret pianoa. Jouluna kotitrio soitti yhdessä ja virsi "Enkeli taivaan" kaikui suuressa salissa.

Kirkkoherra Peltosen aikana uuden vuoden vastaanotolle kutsuttiin pitäjän ja kaupungin silmäätekeviä. Kun pappilassa ei ollut tuolloin vielä sähkövaloja, valaistuksena suuressa salissa oli kymmeniä itse valettuja kynttilöitä. Eräissä vastaanottajaisissa kynttilät olivat erityisesti savuttaneet, mistä oli seurauksena, että juhlaväki lähti aikanaan kotimatkalle nokisin kasvoin.

Rovasti Matti Lauhalla ja ruustinna Tilda Lauhalla oli tapana käydä jouluaattona puhumassa vankilassa sekä vierailla joulunaikaan mielisairaalassa. Joulukirkkoon lähdettiin reellä jo aamupimeällä. Sotavuosina sotilasjumalanpalvelus seurasi välittömästi joulukirkkoa. Lauhojen tyttärentytär Marjatta joutui kerrankin pikkutyttönä istumaan maaseurakunnan kirkossa kahdessa jumalanpalveluksessa peräkkäin, ennen kuin pääsi karhunvällyjen välissä takaisin pappilaan.

Suomen säätyläiskodeissa joulukuusi tunnettiin jo 1820-luvulla, mutta tavallinen kansa omaksui sen kotiinsa huomattavasti myöhemmin. Kenkäveronniemen pappilassa suuri kuusi sijoitettiin aina saliin. Hopealta hohtavan latvatähden edeltäjä oli enkelikoriste. Ensimmäiset tähdetkin valmistettiin oljista. Kuusen oksille ripustettiin aluksi omenoita, piparkakkuja ja erityisiä koristekaramelleja. Myös paperista leikatut tontut ja enkelit olivat suosittuja. Kynttilöitä kuusessa alettiin käyttää vuosisadan alussa. Ne valettiin ensi alkuun itse. Kynttilät kiinnitettiin oksanhaaraan langalla. Ainakin Lauhojen aikaan kuusta kiersi ns. marsalkan vyö, raamatunlausenauha, jossa luki: "Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa, maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto." Toinen suosittu paperikoriste 1920-40-luvuilla oli eri valtioiden lipuista tehty lippunauha. Liput muistuttivat enkelten jouluyönä välittämästä viestistä, jonka mukaan joulun ilosanoma kuului kaikille kansoille.