Nimestä monta tarinaa

Kenkäveronniemen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, tarinoita sitäkin useampia. Erään tarinan mukaan entisajan savolaisilla oli tapana panna silloisessa Kenkäveron saaressa kengät jalkaansa kirkkoon mennessään ja riisua ne taas kirkosta palatessaan.
Historia

Nimestä monta tarinaa

Kenkäveronniemen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, tarinoita sitäkin useampia. Erään tarinan mukaan entisajan savolaisilla oli tapana panna silloisessa Kenkäveron saaressa kengät jalkaansa kirkkoon mennessään ja riisua ne taas kirkosta palatessaan. Kerrotaan myös, että nimi olisi peräisin Nuijasodan ajoilta, jolloin savolaiset nuijamiehet petollisella lupauksella pakotettiin antautumaan Kenkäveronniemen pappilan pihalla. Nimen liittyminen Nuijasotaan selittyisi sillä, että kyseisessä kahakassa haluttiin vapautua raskaista veroista.

Nimen on arveltu liittyvän myös lukkarin palkkaan. Papin oli annettava lukkarille vuosittain pari kenkiä ja villasukat palkaksi tuomiokapitulin kirjeitten kuljettamisesta. Ensimmäisen kerran nimi muodossa "Kengi wero" esiintyy vuodelta 1664 olevassa maantarkastuskirjassa. Nimi lienee tullut sanasta "gingärd". Sillä tarkoitettiin keskiajalla verotavaroita, joita tietyn maa-alueen oli kannettava piispalle ja kuninkaalle. Suomennettuna maksusta käytettiin nimitystä "kinkerivero".

Kenkävero-nimen, jolla koko pappilan aluetta nykyisin kutsutaan, otettiin käyttöön, kun matkailutoiminta alkoi vuonna 1990.

Kenkäveron kukko

Kenkäveron tunnuksen ja logon on suunnitellut graafikko Kari Piippo. Kukko viittaa sekä käsityöhön, että kotitalouteen. Kukko symbolisoi koulutus- ja kurssitoimintaa, jota Kenkäverossa järjestetään.

Kukko liittyy niin ikään pappilan menneisyyteen, historiaan. Kiekuihan talon pihapiirin kukko aina aamuherätyksen. Se antaa potkun tulevaisuuteen, heräämiseen ja uuteen päivään, jonka pappilakin on kokenut.