Visio kulttuurinähtävyydestä toteutuu

Käyttösuunnitelma on laadittu toiminnanjohtaja Laina Kujanpään vision pohjalta. Sen mukaan Kenkäveronniemen pappila kokee uuden tulemisen ympäristön asukkaiden ja seudun matkailijoiden kulttuurinähtävyytenä.
Historia

Visio kultturinähtävyydestä toteutuu

Käyttösuunnitelma on laadittu toiminnanjohtaja Laina Kujanpään vision pohjalta. Sen mukaan Kenkäveronniemen pappila kokee uuden tulemisen ympäristön asukkaiden ja seudun matkailijoiden kulttuurinähtävyytenä.

Luontaistalouden aikaa herätellään pappilan hengen mukaan moninaisten kädentaitoihin liittyvien toimintojen avulla. Niiden päämääränä on antaa tekijälleen henkistä tyydytystä ja tuoda osallistumisen sekä luomisen riemua. Kuten ennen, tarjolla on monenlaista silmänruokaa: uskomaton pappilamiljöö miltei keskellä kaupunkia, kaunis päärakennus, puutarha, pappilan sali, kattaukset ja erilaiset näyttelyt. Käsityöläiset verstaissaan huolehtivat, että kotijoukoille on tuliaisia tarjolla. Ja aivan kuten ennen, pappilassa tarjotaan myös suussasulavia ruokia ja leivonnaisia.

Vuonna 1990 perustettiin Kiinteistö Oy Kenkäveronniemi, jonka tehtävänä on suunnitella, rakennuttaa, omistaa ja hallita pappilan alueella olevia rakennuksia. Osakkeet jakautuvat siten, että Mikkelin kaupunki omistaa 60 %, Mikkelin käsi- ja taideteollisuus 30 % ja Savo-Karjalan Marttapiiriliitto 10 %.

Samana vuonna valmistui päärakennuksen remontointi, ja alueen toiminnasta vastaavat yhdistykset muuttivat sinne kesäkuun alkupäivinä. Yleisölle ovet avattiin juhannuksen jälkeen.

Päärakennuksen entiset ruokasali, välihuone, kirkkoherran makuuhuone, lasten-, emännän- ja piikojen huone sekä keittiö ovat marttojen käytössä. Käsi- ja taideteollisuuskeskuksen hallinnassa ovat entinen vieras- ja herrainhuone, kanslia sekä sali ja yläkerran kolme kesähuonetta. Sali toimii käsi- ja taideteollisuuskeskuksen erilaisten tilaisuuksien pitopaikkana. Sitä vuokrataan myös muiden käyttöön. Entinen ruokasali viereisen huoneen kanssa palvelee kahvila- ja ravintolatoimintaa harjoittavia marttoja. Lisäksi talossa on molempien yhdistysten toimistotilat.

Onnistuneen restauroinnin on suunnitellut arkkitehti Petri Enqvist mikkeliläisestä arkkitehtitoimisto Jaakko Merimies Ky:stä. Päärakennuksen sisustuksen tavoitteena on ollut entisen pappilatunnelman aikaansaaminen pysyvien rakenteiden lisäksi tapettien, vanhojen huonekalujen, tekstiilien, viherkasvien ja taulujen avulla.

Vuonna 1990 käynnistyi myös seuraavan vaiheen suunnittelu. Päätökset navetan ja renkituvan kunnostamisesta, sekä uusien näyttelytilojen rakentamisesta syntyivät vuoden lopussa. Kenkäveron käsi- ja taideteollisuuskeskus saa tilat kesällä 1991 pajatoiminnalle sekä näyttely- ja myyntitoimintaa varten. Pappilan puutarha ja aitat avautuivat yleisölle kesällä 1992..

Kenkäverosta on kehittynyt vahva matkailutoimija

  • 1993 Matkailutoimittajien kilta valitsi Kenkäveron vuoden kotimaiseksi matkailukohteeksi. 
  • 1996 Mikkelin käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen pitkäaikainen toiminnanjohtaja Laina Kujanpää siirtyi Kenkäveron johtajaksi ja yhdistyksen toiminnanjohtajana aloitti Anne Ossi. 
  • 15.5.2001 presidentti Tarja Halonen vieraili Kenkäverossa.
  • 1.9.2001 Kenkäveron ravintola siirtyi Marttapiiriliitolta Taito Itä-Suomi ry:n omistukseen. Ja tuosta lähtien Kenkäveron myymälä, näyttely ja kahvila-ravintola ovat olleet avoinna ympäri vuoden. Keväällä 2002 avautui navetan vintille Marttojen perinnetietokeskus Syreeni, jonka toiminnasta vastasi Marttaliitto ry. Perinnetietokeskuksen toiminta on päättynyt. Nykyään navetan yläkerrassa on Pauliina Rundgren HandiCraftsin verstas ja myymälätilat.
  • 2006 Kenkäveron myymälärakennusta laajennettiin.
  • 2010 Renkitupa muuttui leivintuvaksi ja Etelä-Savon Marttapiiri muutti pois Kenkäverosta.
  • 2011 Rantapaviljonki valmistui pappilan rantaan.
  • Kenkäverossa käy nykyään noin 160 000 kävijää vuodessa.