Raamatun kasvit-teemanäyttely

Raamatun kasvit-teemanäyttely Kenkäveron puutarhassa

Kenkäveron päärakennuksen 150-vuotisjuhlan kunniaksi kävijöiltämme ja ystäviltämme kyseltiin ideoita siitä, miten juhlavuotta voisi juhlistaa. Hyvien ideoiden joukossa pappilan puutarhaan liittyi ehdotus Raamatun kasvien esittelystä. Kiitokset ideasta, tähän Kenkäveron puutarhassa tartuimme!

Kenkäveron puutarhassa hehkuvat malvat

Vaikka Raamatun maisemat ja ilmasto ovat kovin toiset kuin viileä pohjolamme, ja vanhimpien Raamatun kertomusten kirjoittamisesta on kulunut jo tuhansia vuosia, löytyy teksteistä yllättäen monia kasveja, joiden viljely Suomessa hyvin onnistuu; kasveja, jotka ovat paikkansa Kenkäveron puutarhassa löytäneet ja lunastaneet. Mielikuvissamme voimmekin helposti nähdä, kuinka Kenkäveron ruustinnat, piiat ja toisinaan puutarhanhoidosta innostuneet rovastitkin ovat Raamatun lauseita lukiessaan törmänneet mainintoihin kasveista, joiden viljelyä on päätetty kokeilla omassakin puutarhassa. Esimerkiksi Kenkäverossa vuosina 1917-1931 emännöineen ruustinna Peltosen tiedetään harrastaneen keittiökasvien hoitoa. Ehkäpä siis hänenkin ryytipenkkiinsä on päätynyt vaikkapa tilli tai korianteri, Raamatun tekstien innoittamana. Kaikkiaan pappilat ovat olleet erittäin merkityksellisessä roolissa seurakunnan elämänmenossa ja kehityksessä alalla kuin alalla. Puutarhakulttuurinkin osalta monet uutuudet ovat päätyneet kokeiluun ensin juurikin pappilan puutarhaan, josta onnistuneiden havaintojen jälkeen ovat levinneet myös seurakuntalaisten viljelyyn, hyvien neuvojen ja oppien saattelemina.

Kasvit Raamatussa

Raamatussa mainitaan kaikkiaan 128 kasvia. Ja ei, emme laskeneet lukua itse, vaan luotamme tässä asiaa tutkineiden sanaan. Aika monta siis, mutta toisaalta, kun lukua verrataan nykypäivänä tunnettuun kasvilajien lukumäärään, joka arvioiden mukaan nousee yli 400 000 lajin, varsin vähän. Kasvitiede onkin ottanut aikamoisia harppauksia lähivuosisatojen aikana, vuosituhansista puhumattakaan, ja lajeja on erotettu ja tunnistettu huimasti. Raamatun teksteihin tutustuessa onkin siis toisinaan hivenen epäselvää, mistä kasvista varsinaisesti on nykyoppien mukaan kyse. Tästä kasvitieteilijät, historioitsijat ja biologit käyvätkin keskustelua ja näkemyksissä on eroja. Tutkimuksia tehdään niin alueiden luonnollisten lajistojen, kauppareittien kuin todennäköisyyksien pohjalta. Oman haasteensa aiheeseen tuovat myös vuosisatojen saatossa tehdyt eri Raamatun painokset ja käännökset. Samoissakin kohdissa saatetaan eri käännöksissä puhua eri kasveista.

Moni onkin sitä mieltä, että useimmissa Raamatun teksteissä kasveja käytetään pikemminkin vertauskuvina. Monesti tarinan opetus oli tärkeä, ei niinkään se, minkä kasvin kautta vertaus esitettiin. Toisaalta voidaan olettaa, että vertauksiin päätyi juurikin oman aikansa käytettyjä ja yleisiä kasveja; kasveja jotka olivat kuulijoille tuttuja ja osa jokapäiväistä elämää. Vaikka Raamatun tekstejä ei siis ottaisikaan kasvitieteellisenä totuutena, voidaan olettaa ja luottaa siihen, että Raamatussa mainitut kasvit olivat tärkeä osa elämää juuri tuona aikana ja alueella.  

Kasvien ja viljelyn merkitys ihmiskunnalle ulottuu toki Raamatun aikoja kauemmaskin. Maanviljelyskulttuurista on löydetty todisteita ajalta 8500 eaa., jolloin viljelyssä on jo ollut niin villivehnää, ohraa, hernettä kuin pellavaakin. Raamatun kirjoittamisen aikoihin kasvien merkitys ihmisen elämälle on ollut korvaamaton ja moninainen, aivan kuten nykyäänkin. Paitsi että ne tarjosivat ruokaa ja ravintoa niin ihmisille kuin karjalle, käytettiin kasveja myös rakennusmateriaalina, kauneus- ja hygieniatuotteiden valmistukseen, osina erilaisissa rituaaleissa ja monipuolisesti sairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Tähän aikakautenaan eri kasveilla olleeseen valtavaan merkitykseen peilaten maininnat eri kasveista Raamatussa tuntuvatkin itse asiassa varsin vähäisiltä. On kuitenkin hyvä muistaa, että arvokas tieto kasvien käytöstä tai lääkinnällisistä vaikutuksista kulki pääasiassa naisten matkassa, kun taas Raamatun kirjoittajat ovat ylempään luokkaan kuuluneita miehiä. Jos siis Raamatun kirjoittajien joukossa olisi ollut vaikkapa kasvien lääkinnällisiin vaikutuksiin perehtynyt ja sukupolvien ketjussa oppinsa ammentanut nainen, kukapa tietää; ehkä tarkempia mainintoja eri kasveista Raamatussa olisi nykyistä enemmän.

Omenapuu mainitaan jo Raamatussa

Kenkäveron juhlakesän 2019 näyttely Raamatun kasveista

Kunhan kevät riittävän pitkälle etenee, kylvetään Kenkäveron puutarhaan juhlavuoden 2019 kunniaksi joukko Raamatussa mainittuja kasveja. Joitakin siellä tosin jo monivuotisena kasvaakin, joten taimien nousemista pintaan päästään seuraamaan heti lumien sulettua. Kesän mittaan pääset paikan päällä seuraamaan, miten näiden näyttelyyn valikoitujen kasvien kasvu ja viljely Mikkelin korkeudella luonnistuu.

Kustakin teemanäyttelyyn valikoituneesta kasvista on kerätty hieman tietoa omille sivuilleen jo nyt, joten pääset tutustumaan näihin Raamatun kasveihin tarkemmin näin kevättä odotellessasi vaikka kotoa käsin. Kesällä toki myös paikan päällä Kenkäveron puutarhassa.  

Teemanäyttelyssä esitellään seuraavat kasvit:

  1. Härkäpapu (Vicia faba)
  2. Iisoppi (Hyssopus officinalis)
  3. Kurkku (Cucumis sativus)
  4. Koiruoho/Maruna (Artemisia spp.)
  5. Korianteri (Coriandrum sativum)
  6. Liljat (Lilium spp., ym)
  7. Maarianohdake (Silybum marianum)
  8. Malva (Malva spp.)
  9. Minttu (Mentha spp.)
  10. Nokkonen (Urtica spp.)
  11. Ohra (Hordeum vulgare)
  12. Omenapuu (Malus spp.)
  13. Pellava (Linum usitatissimum)
  14. Puksipuu (Buxus sempervirens)
  15. Roomankumina(Cuminum cyminum)
  16. Ryytineito (Nigella sativa)
  17. Sinapit (Brassica spp. & Sinapis spp.)
  18. Sipulit (Allium spp.)
  19. Tilli (Anethum graveolens)
  20. Tuoksuruuta (Ruta graveolens)
  21. Vehnä (Triticum spp.)
  22. Viiniköynnös (Vitis vinifera)

Jumala sanoi: ”Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä.” Ja niin tapahtui. Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä.  1. Moos. 1:11-12

Antoisia hetkiä näyttelyn parissa!

Lähteet:

  • Duke J., 1999. Herbs of the Bible. 2000 Years of Plant Medicine. Colorado: Interweave Press
  • Einola J. 2007. Kasvit Raamatun maailmassa sekä kasvitieteen historian vaiheita. Tampere: Pilot-kustannus Oy.
  • Galambosi B. 2014. Yrtit Raamatussa osa 1 ja Yrtit Raamatussa osa 2. Pähkylä 1/2014 ja 2/2014.
  • Huttunen M., Huikuri M., Kokkonen A., Muikku M. & Nykänen J. 1995. Botanian tietolaari 6. Raamatun kasvit. 3. laaj. painos. Joensuu: Botania.
  • Karjalainen P. (toim.) 1991. Elämää Kenkäverossa. Kevennetty historiikki. Mikkeli: Mikkelin käsi- ja taideteollisuus.
  • Ketola V-P. (suom.). 2012. 50 kasvia jotka muuttivat maailmaa. Kustannusosakeyhtiö Moreeni.   Alkuperäisteos: Laws B., 2010. 50 Plants that Changed the Course of History. Quid Publishing.
  • King E., 1975. Bible Plants for American Gardens. Toronto: General Publishing Company.
  • Musselman L., 2007. Figs, Dates, Laurel, and Myrrh. Plants of the Bible and the Quran. Portland: Timber Press.
  • Raamattu.1992. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos.

Nettisivujen piirroskuvat: Ideri, Heli Pukki. Kenkäveron kummitus pelikortit.