Puksipuu (Buxus sempervirens)

”Minä istutan autiomaahan setrejä, akasioita ja myrttejä ja öljypuita, minä kasvatan arolle sypressejä, puksipuuta, vuorimäntyä, kaikkea rinnan,” Jes. 41:19

”Libanonin rikkaus saapuu luoksesi, sypressit, puksipuut, vuorimännyt, kaunistamaan minun pyhäkköni paikkaa.”  Jes. 60:13

Puksipuut eli koiranpensaat ovat kasvisuku, johon kuuluu noin 70 eri lajia ikivihreitä pensasta tai pikkupuita. Puksipuut ovat levittäytyneet laajalle alueelle pääasiassa trooppisia ja substrooppisia alueita, ja lajeja kasvaa luonnonvaraisena niin Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa kuin Etelä- ja Keski-Amerikassa.  Puksipuiden puuaines on vaalean punakeltaista, tiivistä ja kovaa, ja sitä on käytetty mm. puupiirroksiin ja puhallinsoittimien valmistukseen.

Suomessa puksipuut ovat kuuluneet esimerkiksi kartano- ja pappilapuutahoissa suosittuihin ruukkukasveihin tai kukkapenkkien reunuksiin, ja niitä on talvetettu valoisissa ja viileissä kellareissa; ehkäpä myös täällä Kenkäverossa.

Edellä mainituissa Raamatunlauseissa yhdessä puksipuun kanssa mainitulla vuorimännyllä tarkoitetaan muuten jotakin muuta kasvia kuin meidän tuntemaamme vuorimäntyä (Pinus mugo), tämä kun ei Raamatun maisemissa kasva. Tämän Raamatun ”vuorimännyn” on arveltu olevan joko alepponmänty (Pinus halepensis) tai pinja (Pinus pinea), joita molempia alueella kasvaa.