Maarianohdake

Maarianohdake (Silybum marianum)

”Maa kasvaa sinulle orjantappuraa ja ohdaketta, mutta sen kasveista joudut ottamaan ravintosi.” 1. Moos. 3:18

”Osa taas putosi ohdakkeisiin, ja ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat oraan.” Matt. 13:7

Raamatun teksteissä erilaisia hankaluuksia, elämän vaikeuksia ja syntiinlankeemuksen seuraamuksia kuvataan monesti ohdakkeilla, orjantappuroilla ja muilla piikkisillä kasveilla. Myös ihmisluonnetta kuvataan monessa kohtaa kasveihin verraten, ja näissäkin tapauksissa ohdakkeet ja muut piikkiset lajit edustavat ihmisen luonteen huonoja puolia.

Piikkisiä kasvilajeja esiintyy toki Suomenkin luonnossa, mutta kuuman ja kuivan ilmaston alueilla Raamatun maisemissa erilaisia piikkisiä kasvilajeja kasvaa erittäin runsaasti. Näitä kiusalaisia kitkettiin jo Raamatun aikaan ahkerasti pois puutarhoista muiden kasvien tieltä.

Vaikka suurin osa näistä piikkikasveista onkin ollut puutarhanhoitajan kiusana, on joillakin kasveista ollut käyttöäkin vaikkapa rohdoskasvina. Yksi tällainen on alueella kasvava maarianohdake, jota on käytetty rohdoskasvina mm. erilaisten maksasairauksien hoidossa ja maidon eritystä lisäämään jo ainakin parin tuhannen vuoden ajan. Välimeren alueelta kotoisin olevaa maarianohdaketta on monin paikoin Euroopassa viljelty paitsi rohdoksena, myös kookkaana ja kirjavalehtisenä koristekasvina. Kasvin lehtien valkoiset täplät juontavat tarujen mukaan Neitsyt Mariaan, jonka Jeesuslasta imettäessä lehdille valuneiden maitopisaroiden kerrotaan aiheuttaneen maarianohdakkeen lehtien valkeat läikät. Tästä juontaa juurensa myös kasvin latinankielinen nimi ”marianum”, ja siitä edelleen johdettu suomenkielinen nimi.

< Liljat               Malva >