Härkäpapu (Vicia faba)

”Sitten Jaakob antoi hänelle leipää ja papukeittoa, ja Esau söi ja joi, nousi ja meni tiehensä”. 1. Moos. 25:34

”Ota vehnää, ohraa, papuja, linssejä, hirssiä ja vaivaisheinää, pane ne samaan astiaan ja leivo niistä itsellesi leipää”.  Hes. 4:9

On arveltu, että Raamatun teksteissä mainittu papu olisi ollut härkäpapu, joka kuuluu ikivanhoihin Lähi-idän kulttuurien käyttöön ottamiin viljelykasveihin. Härkäpapua on vuosituhansia viljelty ja viljellään edelleen sekä rehukasviksi että ihmisravinnoksi. Sen suuret ja litteähköt siemenet keitetään vihreinä vihannekseksi tai korjataan vasta tuleentuneina ja käytetään eri tavoin valkuaispitoiseksi ravinnoksi.

Myös Suomessa härkäpavun viljelyllä on pitkät perinteet, ja kasvin viljelystä on merkkejä jo 600-luvulta.  Voidaan siis melkoisella varmuudella luottaa siihen, että Kenkäveron pelloillakin tätä ravitsevaa kasvia on aikanaan kasvanut esimerkiksi herkullisen papurokan raaka-aineeksi. Vasta perunan ja herneen viljelyn yleistyminen syrjäyttivät härkäpapua ravinnosta. Nyt muutaman vuosisadan hiljaisemman ajan jälkeen härkäpavun viljely Suomessakin nostaa uudelleen suosiotaan, ja tätä proteiinipitoista kasvia käytetään taas enemmän, vaikkapa erilaisten ”Härkis”-tuotteiden valmistukseen.